Mini-historiikki
Perustamisvuosi. Suomen Rakennusmestariliiton Helsingin haaraosaston perustava kokous pidettiin 14.2.1906 Hotelli Kalevassa.
Rakennusmestariliitto vuokrasi Mikonkatu 11:stä huoneiston, johon muuttivat myös Helsingin suomen- ja ruotsinkieliset osastot. Tiloihin muutti myös Rakennustaito -lehden toimitus.
Oman toimitalon hankinta. Rakennusmestariliiton Helsingin osasto osti Fredrikinkatu 51 ja 53 tontit. Tonteilla sijaitsi silloin kaksi kivi-puutaloa, jotka kunnostettiin. Helsingin osaston ensimmäinen kuukausikokous omassa talossa pidettiin lokakuussa.
Rakennusmestarien talo valmistui. Työt toteutettiin ilman rakennusaikaista lainaa. Projektia olivat tukemassa taloudellisesti, lainojen muodossa niin Helsingin osaston jäsenet, rakennusmestarikerho sekä ompeluseura. Urakoitsijoiden ja rakennustarviketoimittajien kanssa saatiin solmituksi sopimuksia, joiden vakuutena oli taloon kiinnitetyt velkakirjat. Apuna projektissa olivat aikanaan myös Suomen Rakennusmestariliitto, Vakuutusosakeyhtiö Louhi ja Suomen Rakennustyönantajaliitto.
Rakennusmestarit saivat oman ammattisormuksensa. Rakennusmestariliiton hallitus hyväksyi uuden sormuksen, jonka pyöreään kantaan oli mustalle emalipohjalle upotettu liiton kultainen merkki, harppi ja kolmio seppeleen ympäröimänä.
Yhdistys julisti haettavaksi toimistonhoitajan toimen. Tämä monitahoinen toimi sisälsi silloin yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät, rakennusainenäyttelyn hoidon sekä Rakennusmestarien talon isännöitsijän tehtävät.
Rakentajain Kone Oy, myöhemmin Rakentajain Konevuokraamo Oy perustettiin. Helsingin yhdistys merkitsi yhtiön osakkeita miljoonalla markalla, tullen täten yhtiön perustajaosakkaaksi.
Helsingin yhdistyksen ensimmäinen oma lehti ”Helsingin Rakennusmestari” sai alkunsa.
Rakennusmestarien talo kävi suunnittelukilpailun kautta läpi ison muutoksen. Uusi talo valmistui kesäkuussa 1964. Uuden osan valmistuttua aloitettiin taasen talon vanhan osan saneeraaminen. Rakennusmestarien talon vihkijäisjuhlaa juhlittiin 2. joulukuuta 1965.
Yhdistys allekirjoitti Helsingin kaupungin kanssa vuokrasopimuksen Kallioniemi – nimisen kiinteistön vuokraoikeudesta. Kallioniemi vakiinnutti tulevina vuosina paikkansa yhdistyksen kesänvietto- ja virkistyspaikkana. Kallioniemeä peruskorjattiin ennen yhdistyksen käyttöönottoa reilulla kädellä. Ensimmäisenä kesänä vieraskirjaan kertyi yli 2000 kävijän nimet.
Keskusliiton ja yhdistyksen sääntömuutokset mahdollistivat jatkossa nuorjäsenten, eli nykyisellään opiskelijajäsenten liittymisen yhdistykseen. Yhdistys on siis ollut aktiivinen teknillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden kanssa jo lähes 50-vuoden ajan.
RKL-Raati perustettiin. Helsingin yhdistyksellä oli RKL-Raadissa alkuvaiheessa suuri painoarvo.
Ensimmäinen Mestari-ilta järjestettiin. Ennen Mestari-iltoja yhdistyksessä järjestettiin niiden sijaan kuukausikokouksia.
Yhdistyksen nimi muutettiin Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:ksi.
Yhdistykseen perustettiin Nuorten kerho, jonka tavoitteena on aktivoida työssäkäyviä jäseniä sekä opiskelijoita mukaan yhdistyksen toimintaan.
Kallioniemi on ollut yhdistyksen käytössä vuodesta 1973 lähtien peräti 40 vuotta. Kallioniemessä muisteltiin 24.5 menneitä juhlan merkeissä.
Lähteet:
Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK – 1906 – 2006 Mestarien yhdistys 100 vuotta, Lauri Seppänen
Yhdistyksen toimintakertomukset