1 §
Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistys on Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n jäsenyhdistys. Yhdistys noudattaa liiton sääntöjä ja hyväksyy liiton periaatteet. Rakennusmestarit ja – insinöörit AMK RKL ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Jäsenyhdistykset muodostavat yhteistyöalueita, joita kutsutaan piireiksi. Piirit ovat rekisteröimättömiä. Yhdistys kuuluu Helsingin piiriin.
2 §
Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on
1) olla ammatillinen henkilöjärjestö.
2) olla jäsentensä ammattitaitoa ja yleistä arvostusta ylläpitävä liittoon kuuluva jäsenyhdistys.
3) kehittää rakentamisessa ja kiinteistöalalla työskentelevien toimihenkilöiden yhteistyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
huolehtii jäsentensä ammatillisesta kehittämisestä, aseman ja arvostuksen kohottamisesta sekä työskentelyedellytysten ja työnsaantimahdollisuuksien yleisten edellytysten parantamisesta,
seuraa ja edistää rakennusalan kehitystä antamalla lausuntoja ja pitämällä yhteyttä alueensa rakennusviranomaisiin,
tekee yhteistyötä muiden rakennusalan järjestöjen kanssa,
toimii jäsentensä yhdyssiteenä, tukee ja opastaa heitä,
edistää ja ylläpitää jäsentensä ammattitaitoa,
järjestää kokouksia, tiedotus-, luento- ja neuvottelu- ja koulutus sekä juhlatilaisuuksia, näyttelyitä ja opintomatkoja, urheilukilpailuja, kulttuuritilaisuuksia ym. vastaavanlaisia tapahtumia ja vapaa-aikatoimintaa,
harjoittaa alaansa koskevaa julkaisu- ja kustannustoimintaa,
tekee yhteistyötä alueen ammatillisten oppilaitosten ja oppilaiden kanssa,
asettaa edustajansa paikallisiin rakennusalan asiantuntija-, tutkimus-, koulutus-, normitus- ym. toimikuntiin sekä koulutus- ja kehittämistyötä suorittaviin organisaatioihin,
kiinnittää viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota rakennustoiminnan kehittämiseen ja edustamiensa ammattikuntien aseman ja työskentelyedellytysten parantamiseen,
pitää yhteyttä ja tekee yhteistyötä muiden paikkakuntansa rakennusalan järjestöjen kanssa,
toimii muillakin edellä mainittuihin verrattavilla tavoilla tavoitteittensa toteuttamiseksi.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä sekä huvitilaisuuksia asianomaisen luvan hankittuaan.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallistuville, eikä yhdistyksen toiminta muutoinkaan saa muodostua taloudellisen hyödyn tavoitteluksi.
3 §
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä teknillisen koulun tai sitä vastaavan tai sitä korkeamman teknillisen oppimäärän suorittanut henkilö, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy.
Varsinaisena jäsenenä voi olla myös rakennus- ja kiinteistöalalla teknisissä -, hallinnollisissa ja kaupallisissa tehtävissä toimivia tai vastaavan pätevyyden hankkineita muita rakennusalan toimihenkilöitä, kuten talotekniikan (TaTe = LVISAT = lämpö, vesi, ilmanvaihto, sähkö, automaatio ja tietotekniikan) aloilla toimivia toimihenkilöitä.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän kirjallisen hakemuksen hyväksyy yhdistyksen hallitus. Hyväksytty jäsen saa yhdistyksen ja liiton säännöt, joiden noudattamisesta hän on antanut kirjallisen sitoumuksen.
Liiton vuosimaksun maksavalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, liiton kunniapuheenjohtajalla, liiton kunniajäsenillä ja yhdistyksen kunniapuheenjohtajalla on liiton jäsenoikeudet ja jäsenedut. Hän voi myös kuulua useampaan liiton jäsenyhdistykseen, mutta liiton ja piirin kokouksissa hän voi äänestää vain sen yhden yhdistyksen edustajana, joka on hänet siihen valtuuttanut.
Yhdistyksellä voi olla varsinaisina jäseninä myös niitä, jotka eivät maksa eikä heistä makseta liiton vuosimaksua. Heillä ei ole liiton jäsenoikeuksia eikä liiton jäsenetuja.
Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua sekä varsinaisen jäsenen että ulkopuolisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen toimintaa tai on toiminut erityisen ansiokkaasti rakennusalan hyväksi.
Kunniapuheenjohtajakseen yhdistys voi kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajana voi olla kerrallaan vain yksi henkilö.
Varsinaiseksi jäseneksi voi päästä myös yhdistyksen henkilöjäsenten muodostama rekisteröity yhdistys, jonka säännöt yhdistyksen hallitus hyväksyy.
Yhdistyksellä voi olla varsinaisten jäsenten lisäksi kannattajajäseniä, jotka eivät täytä yhdistyksen jäsenvaatimuksia. Kannattajajäsenellä ei ole liiton jäsenoikeuksia ja jäsenetuja, mutta he suorittavat yhdistyksen hallituksen hyväksymän kannattajajäsenmaksun, joka on varsinaisen jäsenen jäsenmaksua suurempi. Kannattajajäsenet voivat olla henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä. Kannattajajäsenten jäseneduista päättää hallitus.
Oppilasjäseneksi voidaan eri anomuksesta hyväksyä henkilö, joka opiskelee rakennusosastolla tai rakennusalaa sivuavalla osastolla teknillisessä oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa tai näitä korkeammissa teknillisissä oppilaitoksissa ja joka suorittaa yhdistyksen syyskokouksen vahvistaman oppilasjäsenmaksun. Oppilasjäsenillä ei ole liiton jäsenoikeuksia. Oppilasjäsenten jäseneduista päättää yhdistyksen hallitus.
Ulkopuolisella kunniajäsenellä, kannattajajäsenellä ja oppilasjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.
4 §
Jäsenmaksut ja liiton vuosimaksu
Varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden, maksutavan ja -ajan päättää yhdistyksen syyskokous . Yhdistyksen ja liiton sopimuksen mukaisesti liitto perii vuosimaksun niiltä yhdistyksen jäseniltä, joilla on liiton jäsenoikeudet ja jäsenedut ottaen huomioon liittokokouksen päätökset.
Yhdistyksen hallitus voi antaa alennuksen jäsenmaksun yhdistyksen osuudesta jäsenelle.
1) joka liittyy yhdistykseen keskellä vuotta,
2) tai saa vain osan yhdistyksen jäseneduista,
3) tai joka oli aikaisempien sääntöjen mukaan vapautettu jäsenmaksusta,
4) vain erityistä syistä kuten asepalveluksen, taloudellisten vaikeuksien yms. vuoksi.
Ylimääräisten jäsenmaksujen kokoamisesta päättää yhdistyksen kokous.
Yhdistys saa liiton vuosimaksusta alennuksen liittokokouksen päätöksen mukaan seuraavien jäsenten vuosimaksuista
1) jotka liittyvät jäsenyhdistyksiin keskellä vuotta tai
2) jotka saavat vain osan liiton jäseneduista tai
3) joiden vuosimaksujen maksamisesta jäsenyhdistykset olivat aikaisempien sääntöjen mukaan vapautetut tai
4) jotka täyttävät kalenterivuonna 65 vuotta tai ovat sitä vanhempia
5) oppilasjäsenten vuosittaisen oppilasjäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous
Yhdistyksen ja liiton kunniapuheenjohtaja ja liiton kunniajäsenet ovat vapautetut yhdistyksen jäsenmaksusta ja liiton vuosimaksusta.
Vuosimaksua ei suoriteta liittohallituksen erityisistä syistä vapauttamista jäsenistä eikä jäsenyhdistysten jäseninä olevista henkilöjäsenten muodostamista rekisteröidyistä yhdistyksistä, eikä kannattaja- ja oppilasjäsenistä.
Yhdistys voidaan velvoittaa maksamaan liittoon kirjausmaksua entisestä jäsenestään, joka on katsottu eronneeksi jäsenmaksun laiminlyönnin takia, mutta joka hakee uudelleen jäsenyhdistyksen jäseneksi. Kirjausmaksun suuruuden päättää liittohallitus.
5§
Yhdistyksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Mikäli liiton jäsenedut saava varsinainen jäsen ei ole suorittanut yhdistyksen jäsenmaksua, joka sisältää myös liiton vuosimaksun sääntöjen 4 § mukaisesti kolmen (3) kuukauden kuluessa eräpäivästä lukien, yhdistyksen hallitus toteaa hänet eronneeksi seuraavassa kokouksessa, jolloin hänen jäsenoikeutensa päättyvät ja jäsenedut päättyvät.
Yhdistys voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä. Erottamisesityksen tekee yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen entinen jäsen, joka on katsottu eronneeksi jäsenmaksun laiminlyönnin vuoksi, voidaan velvoittaa maksamaan liittymismaksu hänen hakiessaan uudelleen jäseneksi.
6 §
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen hallituksen päättämässä yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle riittävän ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
7 §
Yhdistyksen kokoukset
Varsinaisia kokouksia pidetään kaksi vuodessa, Kevätkokous huhti-toukokuussa ja Syyskokous loka- marraskuussa hallituksen määräämässä paikassa.
Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokouksissa äänestetään avoimella äänestyksellä, mutta vaalit suoritetaan salaisella äänestyksellä. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, enemmistövaalitapaa noudattaen, paitsi yhdistyksen puheenjohtajan valinnassa käytetään ehdotonta äänten enemmistöä. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.
8 §
Vuosikokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin, saapuvilla oleva hallituksen jäsen,
2) valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat sekä sihteeri läsnä olevista,
3) todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen,
4) hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat,
5) esitetään vuosikertomus ja tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille,
7) päätetään muista toimenpiteistä, joihin tilinpäätös mahdollisesti antaa aihetta,
8) käsitellään liiton ja piirin käsiteltäviksi esittämät muut asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa,
9) käsitellään liitolle tarkoitetut aloitteet sekä keskustellaan muista mahdollisista asioista,
10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat,
11) kokouksen päättäminen.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin saapuvilla oleva hallituksen jäsen,
2) valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat sekä sihteeri läsnä olevista,
3) todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen,
4) hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat,
5) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen ja mahdollisen liittymismaksun suuruus ja maksutapa, päätetään puheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista ja muista korvauksista,
7) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä,
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi kalenterivuodeksi ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi kalenterivuodeksi,
9) päätetään tilintarkastajien palkkion suuruus, ja tarvittaessa
10) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille kaksi (2) varatilintarkastajaa,
11) päätetään yhdistyksen ehdokas liiton puheenjohtajaksi,
12) valitaan yhdistyksen ehdokkaat liittohallitukseen,
13) valitaan yhdistyksen liittokokousedustajat ja tarvittaessa piirikokousedustajat,
14) käsitellään liiton käsiteltäviksi esittämät muut asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa,
15) valitaan liiton toimikuntiin yhdistysten ehdokkaat
16) käsitellään liitolle tarkoitetut aloitteet sekä keskustellaan muista mahdollisista asioista,
17) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat,
18) kokouksen päättäminen.
9 §
Hallinto
Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen varsinaisesta jäsenistöstä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja, vähintään yksitoista (11) enintään neljätoista (14) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä.
Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten toimiaika on kaksi kalenterivuotta siten että muista jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet tai lähinnä puolet. Eroamisajan määrää toimiaika tai ellei sen perusteella voida ratkaisua tehdä, arpa. Erovuorossa ollut voidaan valita uudestaan, kuitenkin niin että yhtämittainen hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan toiminta-aika on kolme kaksivuotiskautta eli kuusi vuotta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai hänen estyessä hallituksen keskuudestaan vuodeksi valitsema ensimmäinen tai hänen estyessä toinen varapuheenjohtaja niin että vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla.
10 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
1) valita hallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja kalenterivuodeksi ja sihteeri,
2) valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat,
3) panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset,
4) johtaa yhdistyksen toimintaa kokousten päätösten mukaisesti,
5) huolehtia varojen hankinnasta ja taloudenpidosta sekä kirjanpidosta,
6) pitää yhteyttä jäseniinsä, lähiseudulla toimiviin muihin liiton jäsenyhdistyksiin sekä liiton toimistoon, pitää jäsenluetteloa, palkata ja erottaa yhdistyksen palkkasuhteessa olevat työntekijät.
9) Hallitus voi asettaa avukseen asioita valmistelemaan työvaliokunnan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta
toimikuntia. Hallitus voi antaa ohjesääntöjä työvaliokunnan ja toimikuntien kokoonpanosta, tehtävistä sekä toimivallasta.
11 §
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen, yhdistysten kokousten sekä hallituksen päätösten mukaisesti yhdistyksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.
12 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja joku hallituksen muista jäsenistä, aina kaksi yhdessä.
Yhdistyksen hallitus voi antaa toimihenkilölle yhdessä määräämänsä toisen toimihenkilön kanssa oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen.
13 §
Tilien päättäminen
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit, hallituksen vuosikertomus sekä pöytäkirjat jätetään tilintarkastajien
tarkastettaviksi 1 kk ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kertomuksensa kahden viikon kuluessa siitä, kun tilit on jätetty tarkastettaviksi. Tilinpäätös hyväksytään kevätkokouksessa.
14 §
Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamista tarkoittava ehdotus on jätettävä hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta. Ehdotus käsitellään kuten kokouskutsussa on mainittu, ainoastaan varsinaisessa kokouksessa, ja sen hyväksymiseen vaaditaan 3/4 kaikista kokouksessa annetuista äänistä. Liiton jäsenyhdistyksen on esitettävä sääntömuutoksensa ennen rekisteröintiä liittohallitukselle hyväksyttäväksi.
Yhdistys voi päättää, että ennakkotarkastettujen sääntöjen mukaiset säännöt otetaan hyväksymiskokouksen jälkeen heti käyttöön yhdistyksen sisäisessä toiminnassa. Säännöt tulee toimittaa hyväksyttäviksi yhdistysrekisteriin.
15 §
Yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen purkamista tarkoittava ehdotus, joka on jätettävä yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaista kokousta, käsitellään kuten kokouskutsussa on mainittu ensiksi varsinaisessa kokouksessa ja tämän jälkeen vähintään kahden kuukauden väliajan kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, ja sen hyväksymiseen vaaditaan, että näissä kumpaisessakin kokouksessa vähintään 3/4 kaikista äänestyksessä annetuista äänistä ehdotusta
kannattaa.
Jos yhdistykseen perustettu alayhdistys, alaosasto tai kerho lakkaa toimimasta, jäävät sen varat yhdistykselle lähinnä siihen tarkoitukseen käytettäviksi, mihin ne ovat kerätty.
Yhdistyksen purkauduttua säilyttää liitto sen varoja kolme vuotta ja jos tänä aikana ei perusteta uutta rekisteröityä yhdistystä yhdistyksen kotipaikkakunnalle, jolle varat voitaisiin luovuttaa, varat tulevat liitolle.
16 §
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
17 §
Muita määräyksiä
Yhdistyksen edustamiin henkilöjäsenmääriin perustuvissa liiton laskelmissa otetaan huomioon liitolle vuosimaksun maksaneiden määrien tilanne edellisen joulukuun 31. päivän tilanteen mukaan ja vain yhdessä yhdistyksessä. (ks. 3 §).
Helsingin Rakennusmestarit
ja -insinöörit AMK ry
Sivustokartta
© 2020 – 2022 | Kaikki oikeudet pidätetään | Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry | Sivuston toteutus Digimyyntiosasto