Joulukuun Mestari-illan aiheena:
Rakennusmestari arkkitehtina

Joulukuun Mestari-illalla oli juhlava aloitus: 90-vuotisen itsenäisen Suomen kunniaksi nostettiin maljat. Puheenjohtaja Raimo Seppänen muistutti, että yhdistyksessä on edelleen monia jäseniä, jotka ovat itsekin olleet rintamalla puolustamassa arvokasta itsenäisyyttämme. Heille kiitos!

Mestari-illan pääaihe oli professori Renja Suominen-Kokkosen esitelmä "Rakennusmestari arkkitehtina - koulutus ja käytäntö". Helsingin yliopistossa työskentelevä Suominen-Kokkonen on tutkinut ja perehtynyt aiheeseen syvällisesti. Kokonaisuudessaan hänen esitelmänsä löytyy esimerkiksi Rakennustaiteen seuran jäsentiedotteesta 4-2007.

Koulutusta 1990-luvulta lähtien
Nykyisenkaltaisena rakennusmestari voidaan sitoa viralliseen koulutusjärjestelmään 1880-luvun alusta lähtien. Vaikka rakennusmestarin tehtäväkenttä koulutuksessa supistui vanhaan perinteeseen nähden, uusi tekniikka lisäsi heidän tehtäviensä vastuullisuutta: urakointiin, työnjohtoon, huone-, tie-, rautatie- ja vesirakennustöihin, rakennustarkastukseen ja kustannuslaskentaan.

Vuoden 1917 Rakentajain kalenterin mukaan Suomen suurimmissa kaupungeissa toimi lähes 350 koulutettua rakennusmestaria, joista lähes 90 toimi myös urakoitsijana. Koulutettujen rakentajien, niin rakennusmestarien, insinöörien kuin arkkitehtienkin yhteisenä intressinä oli estää ammattitaidottomien ryhmien toiminta urakoitsijoina. Urakointien järjestelyistä käytiinkin pitkää ja monipuolista eettistä keskustelua 1890-luvulta lähtien.

Suominen-Kokkosen mukaan kyseistä keskustelua voidaan pitää selvänä osoituksena siitä, kuinka rakennusammattien roolijaot olivat vielä selkiytymättömiä myös arkkitehtien osalta. Tämä tilanne jatkui pitkälle 1910-luvulle asti. Arkkitehtien erityisen arvostelun kohteeksi joutuivat arkkitehti Josef Stenbäck sekä rakennusmestarit. Syytökset kohdistuivat nimenomaan yhtäaikaista suunnittelijana ja urakoitsijana toimimista vastaan.

Yhtiömuotoisten liikeyritysten ohella rakentamisen ammattilaiset, niin arkkitehdit kuin rakennusmestarit, saattoivat urakoida itse suunnittelemiaan talojaan eräänlaisella grynderiperiaatteella. Urakointi pysyi kuitenkin pitkään melkein pelkästään rakennusmestarienkäsissä. Suuria urakointiliikkeitä hallitsivat esimerkiksi rakennusmestarit Nestor Leander Eskola, Richard Helander, Kaarlo Angervuori ja rautabetonirakentamiseen erikoistunut J.N. Syvähuoko.

Esimerkkinä Heikki Kaartinen
Esimerkkejä Helsingissä urakointiin ja suunnitteluun erikoistuneista rakennusmestareista olivat E. Ikäläinen, Heikki Kaartinen, W. Lekman, Emil Svesson ja Leuto A. Pajunen. Turussa erityisen aktiivisia olivat Thomanderin veljekset Karl ja Adrian. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 1909 valmistuneesta 85 rakennuskohteesta peräti 34 oli rakennusmestarien suunnittelemia, niistä 21 käsitti suuria asuintaloja.

Suominen-Kokkonen nosti Heikki Kaartisen esimerkiksi erityisen monipuolisena, vastuuntuntoisena ja rakentamisen asiantuntijana. 1930-luvun alkuun mennessä häneltä tunnetaan Helsingissä ainakin 75 rakennusta, pääasiassa asuinrakennuksia.

Kaartinen on hyvä esimerkki myös siitä, että rakennusmestarien suunnittelemat rakennukset eivät sijoittuneet kaupunkirakenteen vähemmän arvostetuille alueille, vaan melko tasapuolisesti ympäri kantakaupunkia. Kaartisen rakennuksia on tai on ollut merkittävien katunäkymien varrella niin Hakaniemen torin reunalla (nykyisen Ympyrätalon paikalla), Eiran merenpuolisella rannalla ja Hietaniemen hautausmaan suuntaan sijoitettuna.

Kaartinen oli hyvä esimerkki myös siitä, miten suuri merkitys arkkitehtitoimistossa työskentelyllä oli rakennusmestarien jatkokoulutusmuotona. Kaartinen toimi vuosia arkkitehti Lars Sonckin avustajana Tampereen Johanneksen kirkon rakennustyömaalla.

Ampujat ja uimarit palkittiin
Mestari-illan aluksi yhdistyksen ampuja- ja uimamestarit kävivät pokkaamassa palkinnot vuoden 2007 saavutuksistaan.

Raimo Seppänen kertasi uusimman RKL:n tiedotteen uutisia, jotka löytyvät myös tämän lehden sivuilta. Esa Säntti puolestaan kertoi ennakkotietoja vuoden 2008 koulutuksista. Kevätkaudella järjestetään jo paljon kyselty kurssi putkiremonttien läpiviemisestä. Syksyn kurssi tulee käsittelemään rakenteiden fysikaalisia ominaisuuksia ja erityisesti sitä, miten ongelmat rakenteissa voidaan välttää.

Sirkka Saarinen

 

 
 
Ajankohtaista Jäsenlehdet Mestari-illat Tapahtumakalenteri Puheenjohtajan palsta Linkkejä Arkisto
Jäsenille Liikuntasetelit Kallioniemi Himos
Puheenjohtajat & toimikunnat Organisaatio Toimitus Toimintasuunnitelma
Alaosastojen esittely Ampujat Golf Hiihto ja Yleisurheilu Kalakerho Kulttuuri- ja perinnekerho Mailapelit Mestari-Laulajat Nuorten kerho Rakennusmestarien Rouvat Rakennusmestarikeilaajat Rakennusmestariklubi RKM-Veneilijät HRV RKM-Veteraanit Suunnistus Uinti